Omenapuiden tuholaisten tarkkailua

Olen niin kyllästynyt tuholaisten viottamiin omeniin, että päätin kerrankin selvittää miten pitäisi valmistua etukäteen.
Vuosien varrella erittäin hyväksi havaitsemani Valittujen Palojen Puutarhan Vuosi -kirjan mukaan maaliskuussa piti leikkauksen yhteydessä tarkkailla talvehtivien tuholaisten munatilanne.
Huhtikuu menossa, mutta tarkkailu ei ole vieläkään liian myöhäistä.
Ongelmaksi näyttää nousevan se, että minulla ei ole hyvää käsitystä siitä, mitä tarkkailla.


Omenakirva, joka aiheuttaa vain lehtien käpertymistä ja ei näin ole paha tuholainen, tekee kiiltävän mustia soikeita munia ja ne pitäis olla selvästi havaittamissa. Kirvat kuorituvat huhti-toukokuun vaihteessa.
Tässä kuva jonka löysin googlesta. Tälläistä ei onneksi löytynyt omasta omenapuusta.






Seuraava tarkkailtava ovat omenakempin munat. Omenakempin munat ovat keltaisia. Niitä löytyy silmujen tyvistä, kääpiöversioista ja muista rosoisista kohdista. Netissä on myös maininta että niitä löytyy ihan vaan oksilta.
Kempit imevät silmujen, kukkien ja lehtien kasvinestettä. Imentä voi vioittaa pahasti kukka- ja lehtiaiheita. Kuvaa ei löytynyt googlesta ja nyt minua askarruttaakin ovat nämä kempin munia:

Kolmas tuholainen on hedelmäpuupunkki. Sen munat ovat pyöreitä, punaisia ja hyvin pieniä (0,15 mm). Esiintyy runsaina oksien hangoissa ja silmujen tyvessä. Jos punkkeja on paljon oksanhangat saavat punertavan värisävyn. Jos punkkeja on paljon lehdet ja kukkasilmut kuituu.
 Niistä löysin netistä kuvan:

 

En tiedä kuinka paljon kuvaa on suurennettu ja onko tämä pieni punertava löydös punkki vai mikä:

 

 

 Eli netistä löytämät kuvat näyttävä tosi rajuilta ja kun yrittää itse tarkkailla omia omenapuita, niin ei näy tuholaisia. Yllämainitut aiheuttavat tuhoa lähinnä siis kukinnalle ja niitä torjutaan kevätruiskutuksella.

 

Niitä ällötyksiä jotka aiheuttavat tuhoa varsinaiselle hedelmälle ovat:

Pihlajanmarjakoi, iso tuholainen, jonka torjunta on vaikeaa.

Perhonen talvehtii kotelona maassa. Aikuiset ilmaantuvat touko–kesäkuun vaihteessa ja lentävät heinäkuun loppupuolelle. Ne munivat kesä–heinäkuussa pihlajanmarjojen ja omenan raakileisiin jopa kymmeniä munia. Munista kuoriutuvat toukat kaivautuvat omeniin. Jos pihlajissa ei ole marjoja ovat omenat vaarassa. Pihlajanmarjakoita ei torjuta kevätruiskutuksilla.

Omenakääriäistä ei pysty torjumaan ruiskutuksilla. Se valitsee talvehtimispaikakseen useimmiten omenapuun rungon. Sitä olisi voinut estää asettamalla rungon ympärille liimapaperia tai aaltopahvivyön.
Omenakääriäisen torjuntaan löysin myös artikkelin omenatoukan pyyntivyöstä.
Kun toukat saavuttavat heinä-elokuun vaihteessa täysikasvuisuutensa ne pudottautuvat maahan. Vioittunut toukkainen omena voi tippua maahan jo aiemmin ja se on kerättävä heti pois. Maasta toukat ryömivät takaisin puuhun runkoa pitkin talvehtimaan.Tässä vaiheessa tulee Esbaun Omenatoukan pyyntivyö avuksi ja toukat jäävät Omenatoukan pyyntivyöhön. Vyön tulee olla puussa kesäkuusta syyskuuhun. Näin saat suojattua seuraavan vuoden sadon koska toukat saadaan näin pyydystettyä ja tehtyä vaarattomiksi.

 

 

Tälläistähän ei siis tullut mieleenkään. Mutta nyt kun näin kuvan omenatoukasta matovaiheessa, niin ne kyllä valittettavasti tunnistin puutarhasta:

 

Eli kun tuollaisia toukkia ja koteloita tulee vastaan, niin kerää käsin ja tuhoa.

Päätin mennä harjaamaan omenapuiden rungot, katsotaan auttaako se mahdollisiin rungoissa pesiviin ötököihin :)